Kasvikurssi 9. - 10.7.2012 Rantasalmella
Kesän toinen kasvikurssi alkoi kuten ensimmäinenkin eli katselimme tien pientareita ja tutustuimme lähialueen kasveihin. Yleensä tien pientareiden kasvit ovat niitty- ja ketolajeja ja monen tuntemia tuttuja kasveja. Joukkoon mahtuu myös ehkä vähän tuntemattomimpiakin lajeja. Tässä on koonti kolmelta päivältä.
 |
| Hiirenvirna Vicia cracca |
 |
| Ojakärsämö Achillea ptarmica |
 |
| Karvaskallioinen Erigeron acer |
 |
| Heinätähtimö Stellaria graminea |
|
 |
| Nurmikohokki Silene vulgaris |
 |
| Peurankello Campanula glomerata |
 |
| Valkoailakki Silene latifolia ssp. alba |
 |
| Isolaukku Rhinanthus serotinus |
Ojakurjenpolvi on Eletelä-Savossa silmälläpidettävä laji (NT). Se muistuttaa metsäkurjenpolvea, mutta kasvutapa on erilainen, kukat suuremmat ja aina aniliininpunaiset. Kuvat eivät tee oikeutta sen intensiiviselle värille.
 |
| Ojakurjenpolvi Geranium palustre |
 |
| Ojakurjenpolvi Geranium palustre |
Samoin keta-apila ja musta-apila ovat Etelä-Savossa silmälläpidettäviä lajeja (NT) vaikka paikoitellen ne saattavat esiintyä täällä runsaana, varsinkin kelta-apila. Musta-apila on kosteiden niittyjen, ojanreunojen ja rantojen kasvi, joka on kovasti harvinaistunut viime vuosina, kun taas kelta-apila viihtyy kuivilla kedoilla, paahteisilla rinteillä ja teiden pientareilla.
 |
| Kelta-apila Trifolium aureum |
 |
| Musta-apila Trifolium spadiceu |
Pistäydimme myös rannalla, sijaitseehan Rantasalmi Saimaan äärellä. Suomenlumme on pienikukkainen lummekasvi, jota esiintyy pohjoismaissa ainoastaan Suomessa.
 |
| Suomenlumme Nymphaea tetragona |
 |
| Ranta-alpi Lysimachia vulgaris |
 |
| Isorantamatara galium palustre ssp elongatum |
 |
| Luhtavuohennokka Scutellaria galericulata |
 |
| Luhtatähtimö Stellaria palustris |
Myrkkykeiso on nimensä mukaisesti myrkyllinen. Se meillä alkuperäinen luonnonkasvi, eikä sitä tule vihata myrkyllisyytensä vuoksi. Se kuuluu sarjakukkaisiin ja sen viuhkon pikkukukinnot ovat pallomaisia.
 |
| Myrkkykeiso Cicuta virosa |
 |
| Myrkkykeiso Cicuta virosa |
 |
| Suo-ohdake Cirsium palustre |
Kastikat ovat hyvin yleisiä heiniä ja niiden erottaminen toisistaan ilman kukintoa tuottaa joskus hankaluuksia. Kukkiessaan tunnistamisen voi tehdä pelkästään kasvustoa vilkaisemalla. Luhtakastikan röyhy on kapea ja tiivis.
 |
| Luhtakastikka Calamgrostis stricta |
Meillä on kaksi osmankäämilajia: leveäosmankäämi ja harvinaisempi kapeaosmankäämi. Leveysero viittaa osmankäämin lehtiin. Helpoiten ne erottaa kuitenkin kukinnostaan, jossa kapeaosmankäämin kukinnossa hede- ja emikukintojen väliin jää selvä usen sentin
väli.
 |
| Leveäosmankäämi Typhaceae latifolia |
 |
| Järviruoko Phragmites australis |
Ruokohelpi muistuttaa ehkä hiukan ulkonäöltään järviruokoa, mutta on selvästi kapealehtisempi ja hennompi olemukseltaan. Myös kukinto on aivan erilainen kuin järviruo'olla.
 |
| Ruokohelpi Phalaris arundinacea |
 |
| Punakoiso Solanum dulcamara |
Siperiansinivalvatti on nimensä mukaisesti itäinen ja sitä tavataan harvinaisehkona koko Suomessa ja jonkin verran myös Ruotsissa.
 |
| Siperiansinivalvatti Mulgedium sibiricum |
 |
| Siperiansinivalvatti Mulgedium sibiricum |
Linnansaaren kansallispuistossa kämmekät olivat parhaimmillaan.
 |
| Ahokirkiruoho Gymnadenia conopsea |
 |
| Lehtoneidonvaippa Epipactis helleborine |
 |
| Idänketokurho Carlina vulgaris ssp stricta |
Sitten muutamia erikoisuuksia retkipäivien varrelta. Koiranvehnä on lehtojen heinä ja suhteellisen harvinainen.
 |
| Koiranvehnä Elymus caninus |
 |
| Ukontulikukka Verbascum thapsus |
 |
Ukontulikka Verbascum thapsus
|
 |
| Kaislasara Carex rhynchophysa |
 |
| Raidantuoksukääpä Haploporus odorus |
 |
| Hirvenkello Campanula cervicaria |
 |
| Hirvenkello Campanula cervicaria |
 |
| Ahonoidanlukko Botrychium multifidum |
Ja kuten aina, kasviretkellä tapaa myös perhosia.
 |
| Metsäpapurikot Lasiommata petropolitana parittelemassa |
 |
| Pihlajaperhonen Aporia crataegi |
 |
| Orvokkihopeatäplä Argynnis aglaja |
