Juhannuksen kasviretki

Tien varret ovat monien kuivilla ja paahteisilla paikoilla viihtyvien kasvien melkeinpä viimeisiä hengissä pitäjiä. Kuivat kedot ja laidunnetut niityt ovat aikaa sitten jo hävinneet tai ruohottuneet umpeen. Niinpä, varsinkin uusilta tien varsilta tekee mukavia löytöjä. Kun on matkalla jonnekin, kannattaa aina silloin tällöin pysähtyä ja bongailla tienvarsikasvustoja.

Luumäki, ketomaruna

Ketomaruna Artemisia campestris

Ketomaruna on vakiintunut uustulokas, jota kuitenkin tapaa Etelä-Savon alueella harvakseltaan. Radanvarret ja ratapihat, kuivat hiekkaiset joutomaa-alueet sekä hiekkaiset tienvierustat ovat sen kasvupaikkoina.

Luumäki, idänmasmalo

Idänmasmalo Anthyllis vulneraria ssp polyphylla

Harvinainen idänmasmalo on yksi masmalon alalajeista. Sen tunnistaa kasvutavastaan sekä kukinnostaan. Kasvutapa on pysty ja kukinnossa on usein kaksi tai useampi kukinto sekä väriltään se on heleän keltainen. Kuvan paikalla idänmasmalo kasvaa runsaana ja elin voimaisena.

Luumäki, idänkenttätyräkki

Kenttätyräkki Euphorbia esula

Kenttätyräkki on meillä uusi ja suheellisen yleinen tulokas, jonka usein löytää tienvierustoilta.

Taavetti, keltamaite

Keltamaite Lotus corniculatus

Keltamaite on harvinainen Etelä-Savossa. Se on yleinen vain eteläisessä ja lounaisessa Suomessa. Se on Suomessa alkuperäinen luonnonkasvi, jonka kasvupaikkoja luontaisesti ovat mm merenrantaniityt ja kuivat kedot ja harjumänniköt.

Lappeenranta, ketotuulenlento

Ketotuulenlento Filago arvensis

Ketotuulenlento on pieni ja  tiheänukkainen yleensä yksivuotinen ruohokasvi.Sen kukkia on melkinpä mahdoton huomata mutta siemenvaiheessa siemenet saavat lenninhaivenet, jolla lennellä tuulen mukana: siitä myös kasvin hauska ja kuvaava nimi. Usein sitä tapaa muutamia yksilöitä tien varsilta, hiekkaisilta joutomailta ja radanvarsilta. Uudella tiealueella ketotuulenlento oli päässyt valtaamaan isoja elinalueita hetkeksi, kunnes isommat ruohot pikkuhiljaa valtaavat sen asuinpaikat.

Lappeenranta, harjuhäränsilmä

Häränsilmä Hypochoeris maculata

Komea ja näyttävä häränsilmä sekoitetaan varmasti monesti voikukkiin. Toki sekin kuuluu sikurikasveihin ja sillä on keltainen kukinto, mutta se on helppo tunnistaa omaksi lajikseen. Korkea ja suurikukkainen harjuhäränsilmä viihtyy hiekkaharjujen rinteillä, hikevissä metsissä sekä tienpientareilla. Metsissä sitä tapaa usein yksinään tai korkeintaan muutamien yksilöiden ryhmissä, mutta tien varsilla se voi muodostaa suuriakin kasvustoja. Se on selvästi eteläinen laji joka on meillä alkupeäinen luonnonkasvi.

Lappeenranta, nurmimailanen

Pikkuapila Trifolia dubium

Nurmimailanen muistuttaa hiukan kelta-apilaa ja vielä enemmän pikku- ja rentoapilaa. Kukinnot ovat keltaiset ja pienet, mutta pitkänomaiset ja tiheät. Rento ja rönsymäinen kasvutapa saa sen näyttämään kuitenkin olemustaan rotevammalta. Se on kasvustosamme tulokaslaji joka viihtyy satamaissa ja lastauspaikoilla sekä nurmikoilla ja teidenvarsilla. Kuvan kasvusto on kuvattu eräällä sahatavaran käsittelypaikalla. Löytyipä sitä yksi yksilö myös Lappeenrannan linnoituksen valleiltakin.

Lappeenranta, ketoampiaisyrtti

Ketoampiaisyrtti Dracocephalum trifolium

Ketoampiaisyrtti on harvinainen tulokas joka viihtyy ainakin Lappeenrannan linnoituksen valleilla, jossa voi myös ihailla vaikkapa hakarasaraa tai mäkikauraa. Lisää tietoa löydät täältä Lappeenrannan linnoituksen luontopolku

Lappeenranta, kyläneidonkieli

Kyläneidonkieli Echium vulgare

Upean sininen ja näyttävä neidonkieli on myös koristekasvina suosittu kuivien niittyjen ja ketojen kasvi. Se onkin meillä uustulokas eikä ihme, sillä sen intensiivisen sinipunaiset kukat viehättävät niin ihmissilmää kuin mettä hakevia hyönteisiäkin.

Lappeenrannan linnoitus